Hyve Kunto & Terveys – Kauppakeskus Veska, Pirkkala
Terveys
Liikuntakeskus

Ajankohtaista

Aivotärähdys lapsella tai nuorella

Lapsen aivotärähdys voi säikäyttää vanhemmat ja lapsen itsensä, mutta onneksi tärähdys on useimmiten lievä ja paranee hyvin levolla. Kuitenkin pienikin isku vaatii huolellista tarkkailua. Aivotärähdyksen oireet voivat olla moninaisia ja ilmetä joskus viiveellä. Tarkka arvio tilanteesta ja oikeanlainen hoito tukevat toipumista.

Yleensä aivotärähdyksen oireet poistuvat parin päivän tai viimeistään parin viikon sisällä, mutta joskus oireet pitkittyvät. Tällöin lapsi tarvitsee jatkotutkimuksia ja yksilöllistä kuntoutusta. Apua saa Hyveen Aivotärähdysklinikalta, jonne lapsen voi tuoda asiantuntevaan arvioon ilman lähetettä. Klinikalla työskentelevä moniammatillinen tiimi toteuttaa kokonaisvaltaisen kuntoutuksen.

Mikä on aivotärähdys?

Aivotärähdys on tilapäinen aivojen toimintahäiriö, joka syntyy päähän kohdistuneesta iskusta. Lapsilla ja nuorilla aivotärähdys voi syntyä esimerkiksi kaatumisen, tapaturman, urheiluvamman tai pyöräonnettomuuden seurauksena. Aivoihin ei yleensä synny pysyviä vaurioita eikä kuvantamistutkimuksissa näy poikkeavuuksia, mutta iskun saaneella voi silti olla erilaisia ikäviä oireita. Aivotärähdys voi aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia, ärtyneisyyttä ja väsymystä.

Aivotärähdys ei tarkoita, että aivoihin olisi tullut pysyviä vaurioita, mutta vamma on silti aina otettava vakavasti. Oireenmukainen hoito ja lepo ovat avainasemassa, jotta aivot saavat toipua rauhassa.

Aivotärähdyksen oireet lapsella

Aivotärähdys voi aiheuttaa monenlaisia oireita. Oireet voivat tulla heti iskun jälkeen tai kehittyä useiden tuntien kuluessa. Lapsen aivotärähdykseen ei yleensä liity tajuttomuutta, rajua oksentelua eikä sekavuutta. Jos tällaisia oireita on, lääkäriin pitää hakeutua heti.

Olivatpa oireet sitten lieviä tai voimakkaampia, iskun saanutta ei saa jättää yksin ainakaan seuraavaan vuorokauteen, vaan hänen tilaansa pitää seurata aktiivisesti.

Tyypillisiä aivotärähdyksen oireita ovat:

  • päänsärky
  • huimaus
  • pahoinvointi ja oksentelu
  • väsymys
  • ärtyisyys
  • lyhyt muistikatko
  • näön hämärtyminen tai kaksoiskuvat
  • herkkyys valolle tai äänille

 

Pienillä lapsilla, jotka eivät osaa vielä kertoa olostaan, oireita voivat olla esimerkiksi:

  • poikkeava itkuisuus tai hiljaisuus
  • kiinnostuksen puute leikkiin tai ruokaan
  • oksentelu
  • uneliaisuus tai tavallista voimakkaampi väsymys

Milloin lääkäriin?

Aivotärähdys on yleensä lievä, mutta silti iskun saaneen vointia on tärkeää arvioida ja seurata huolellisesti. Lääkäriin tulee hakeutua, jos jotain huolestuttavaa ilmenee tai isku on selvästi ollut kova. Lapsen kanssa on hyvä hakeutua muutenkin herkemmin lääkärin tarkastukseen tai ainakin kysyä neuvoa terveyskeskuksesta, jos oireet mietityttävät.

Lääkärin arviota tarvitaan, jos lapsella on seuraavia oireita:

  • tajunnanmenetys
  • rajua oksentelua
  • voimakasta uneliaisuutta, sekavuutta
  • kouristuksia
  • puhe, näkö tai liikkeet ovat poikkeavia
  • pään alueella on suuri kuhmu tai haava
  • lapsi on alle 2-vuotias ja saanut iskun päähän

 

Jos oireet ovat lieviä, lapsi vaikuttaa voivan hyvin ja lääkäri on todennut kaiken olevan kunnossa, voidaan tilannetta seurata kotona. Lääkäriin on syytä hakeutua uudestaan, jos oireet eivät ala helpottaa tai ne pahenevat.

Aivotärähdyksen kotihoito lapsella

Ensimmäiset 24 tuntia ovat kriittiset ja silloin lasta ei saa jättää yksin. Häntä on valvottava ympäri vuorokauden. On hyvä, jos lapsi nukkuu normaalisti, mutta hänet täytyy herättää pari kertaa yön aikana. Näin varmistetaan, että hän reagoi normaalisti ja on herätettävissä.

Lapsen kannattaa antaa levätä hiljaisessa, hämärässä tilassa. Näyttöruudut, kovat äänet ja fyysinen rasitus voivat pahentaa oireita, joten niitä on syytä välttää, kunnes oireet ovat selvästi helpottaneet. Päänsärkyyn tai niskasärkyyn voi käyttää tarvittaessa parasetamolia.

Kun oireita ei enää ole, on aika palata hiljalleen takaisin normaaliin arkeen. Toipumisen kesto vaihtelee yksilöllisesti, mutta usein oireet helpottavat muutamassa päivässä ja häviävät kokonaan viikon kuluessa. Lapsi voi palata kouluun tai päiväkotiin usein jo 1–3 päivän kuluttua. Kovaa fyysistä rasitusta ja urheilua pitää välttää, kunnes oireet ovat poistuneet. Paluu liikunnan pariin tehdään rauhallisesti, asteittain. Oireita on tärkeä seurata, ja jos ne palaavat, fyysistä rasitusta tulee taas vähentää, kunnes olo on jälleen täysin oireeton.

Lue myös: Aivotärähdyksen kotihoito-ohje

Milloin kannattaa hakeutua Aivotärähdysklinikalle?

Suurin osa lapsista toipuu lievästä aivotärähdyksestä täysin muutamassa päivässä, mutta osalle voi kehittyä pitkittyneitä oireita. Tällöin oireet eivät hellitä odotetussa ajassa tai ne palaavat aina uudelleen pienessäkin rasituksessa. Lapsen toipumista on tärkeää seurata kokonaisvaltaisesti oireiden, jaksamisen ja mielialan kautta. Tukea on saatavilla, eikä oireiden kanssa tarvitse jäädä yksin.

Pitkittyneitä oireita voivat olla esimerkiksi:

  • toistuvat tai jatkuvat päänsäryt
  • keskittymis- ja muistivaikeudet
  • unihäiriöt tai epätavallisen voimakas väsymys
  • mielialan muutokset, ahdistuneisuus tai ärtyneisyys
  • huimaus, pahoinvointi tai näköhäiriöt

 

Jos oireet jatkuvat viikkoja tai alkavat häiritä elämää, lapsi kannattaa tuoda Aivotärähdysklinikalle arvioon. Klinikan asiantuntijat kartoittavat tilanteen kokonaisvaltaisesti ja laativat yksilöllisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman. Pitkittyneet oireet eivät yleensä tarkoita, että aivoihin olisi jäänyt pysyviä vaurioita, vaan tavallisesti vaikeatkin oireet ovat hoidettavissa. Oikea-aikainen tuki ja selkeä kuntoutussuunnitelma nopeuttavat toipumista ja helpottavat arkeen palaamista.

Hyve Aivotärähdysklinikka

Aivotärähdys on yleensä lievä, mutta ei silti vähäpätöinen vamma. On tärkeää seurata lapsen oireita huolellisesti, tarjota riittävästi lepoa ja hakea tarvittaessa ammattilaisen apua. Vaikka suurin osa aivotärähdyksen saaneista toipuu täysin, osalle voi jäädä oireita, jotka haittaavat arkea ja jaksamista.

Pirkkalassa sijaitseva Hyve Aivotärähdysklinikka on erikoistunut aivotärähdyspotilaiden kuntoutukseen. Klinikka tarjoaa apua kaikenikäisille, myös lapsille ja nuorille. Klinikalla työskentelee moniammatillinen tiimi, johon kuuluu urheilulääkäri, fysioterapeutti, psykologi ja kiropraktikko. Hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti asiakkaan oirekuvan perusteella. Käynti alkaa aivotärähdyksiin perehtyneen erikoislääkärin tekemällä alkukartoituksella. Sen perusteella asiakas ohjataan sopivimmalle asiantuntijalle.

Aivotärähdysklinikalle voi hakeutua ilman lääkärin lähetettä. Klinikalle kannattaa tulla, jos oireet eivät helpota odotetusti tai jos lapsen paluu kouluun ja harrastuksiin tuntuu vaikealta. Ajoissa aloitettu kuntoutus voi nopeuttaa toipumista ja ennaltaehkäistä oireiden pitkittymistä.

Kysymyksiä lasten ja nuorten aivotärähdyksistä:

Mistä tietää onko lapsella aivotärähdys?

Aivotärähdys voi aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia, väsymystä, ärtyneisyyttä, näköhäiriöitä tai keskittymisvaikeuksia. Oireet voivat tulla heti päähän kohdistuneen iskun jälkeen tai viiveellä. Pienillä lapsilla oireet voivat olla hienovaraisia ja näkyä esimerkiksi heikentyneenä ruokahaluna, poikkeavana itkuisuutena, vetäytymisenä tai univaikeuksina. Lapsi on hyvä viedä lääkärin arvioon matalalla kynnyksellä ja hänen vointiaan tulee seurata tarkasti vähintään vuorokauden ajan.

Kyllä, vauvalle voi tulla aivotärähdys, ja vauvan aivot ovatkin erityisen herkät iskuille ja tärähdyksille. Vaikka pieni lapsi ei osaa itse kertoa olostaan, aivotärähdystä voi epäillä, jos lapsi on poikkeuksellisen unelias tai ärtyisä, oksentelee ilman muuta syytä tai ei reagoi tavalliseen tapaan. Kaikki päähän kohdistuneet iskut vauvaikäisillä tulee ottaa vakavasti, ja lääkäriin on hyvä hakeutua herkästi.

Aivotärähdyksen oireet saattavat alkaa heti iskun jälkeen tai kehittyä hiljalleen vasta useiden tuntien kuluessa. Esimerkiksi pahoinvointi, päänsärky tai väsymys voivat tulla vasta myöhemmin. Siksi lasta pitää tarkkailla vähintään seuraavat 24 tuntia iskun jälkeen.

Lääkäriin on syytä hakeutua heti, jos

  • lapsi menettää tajuntansa edes lyhyeksi hetkeksi
  • oksentaa useita kertoja
  • on sekava, unelias tai ei reagoi normaalisti
  • saa kouristuksia
  • puhe, näkö tai liike ovat poikkeavia
  • päähän tulee iso kuhmu, haava tai muu näkyvä vamma
  • kyseessä on alle 2-vuotias lapsi.

 

Jos oireet ovat lieviä, mutta mietityttävät, voit aina soittaa terveysasemalle tai päivystykseen ja kysyä neuvoa. Kun kyseessä on lapsi, on parempi pelata varman päälle.

rannemurtuman kuntoutus

Rannemurtuman kuntoutus fysioterapian avulla

Rannemurtuma, erityisesti värttinäluun alaosan murtuma, on yleisin yläraajamurtuma ja syntyy tyypillisesti kaatumisen seurauksena, kun käsi ojentuu vaistomaisesti suojaamaan kehoa. Toipuminen kestää yleensä 6–12 kuukautta, ja ilman oikeanlaista kuntoutusta ranteeseen voi jäädä pysyviä toiminnallisia haittoja. Fysioterapian tavoitteena on vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita ja palauttaa arjen toimintakyky.

Kuntoutuksen alkuvaiheessa keskitytään kivun lievittämiseen ja nivelten liikkuvuuden palauttamiseen. Kuntoutuksen edetessä tavoitteena on kehittää puristusvoimaa ja vahvistaa yläraajan lihaksia. Fysioterapiassa käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten nivelten mobilisointia, lihaskäsittelyjä sekä liikkuvuus- ja lihaskuntoharjoitteita. Lisäksi arven käsittely, turvotuksen ja kivun hoito sekä kinesioteippaus tukevat toipumista erityisesti alkuvaiheessa.

Lapaluun ja hartiarenkaan harjoitteet ovat tärkeä osa kuntoutusta, sillä ne vähentävät kipua ja parantavat yläraajan toimintakykyä. Varhainen aktiivinen mobilisaatio voi nopeuttaa toipumista merkittävästi jo ensimmäisten viikkojen aikana. Tutkimusten mukaan manuaaliset fysioterapiamenetelmät ovat tehokkaita keinoja lisätä nivelten liikkuvuutta ja palauttaa yläraajan toimintaa.

Oikein suunnitellulla ja toteutetulla fysioterapialla suurin osa potilaista saavuttaa hyvän toimintakyvyn ja pystyy palaamaan normaaliin arkeen ilman merkittäviä haittoja.

Kirjoittaja: Olli Aro, fysioterapeutti.

Lue lisää:

alaselkäkivun hoito fysioterapiassa

Fysioterapia apuna alaselkäkipuihin – tie kohti kivuttomampaa arkea

Alaselkäkipu on vaiva, jonka lähes jokainen meistä kohtaa jossain vaiheessa elämää. Arvioiden mukaan jopa 80 % ihmisistä kokee selkäkipua, ja se onkin yleisin tuki- ja liikuntaelimistön ongelma. Vaikka kipu voi tuntua lamaannuttavalta, on hyvä uutinen se, että suurin osa alaselkäkivuista on hyvänlaatuisia ja hoidettavissa ilman raskaita toimenpiteitä – usein fysioterapian avulla.

Miksi fysioterapia?

Uusimman Käypä hoito -suosituksen mukaan selkävaivoissa, joissa ei ole merkkejä vakavasta sairaudesta, kannattaa hakeutua fysioterapeutille. Fysioterapiassa tehdään tarkka kliininen tutkimus, jossa selvitetään kivun taustalla olevat syyt ja suljetaan pois vakavammat ongelmat, kuten hermojuuriperäiset oireet. Tarvittaessa fysioterapeutti ohjaa asiakkaan lääkärin vastaanotolle jatkotutkimuksiin.

Yksilöllinen hoito – avain onnistumiseen

Fysioterapian ytimessä on yksilöllinen lähestymistapa. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan oma harjoitusohjelma, joka voi sisältää:
• Kipua lievittäviä harjoitteita
• Lihaskuntoa vahvistavia liikkeitä
• Liikehallintaa ja liikkuvuutta parantavia harjoituksia
Manuaaliset käsittelyt, kuten hieronta, faskiamanipulaatio ja nivelten mobilisointi, tukevat harjoittelua ja auttavat lievittämään kipua sekä parantamaan toimintakykyä.

Pelko liikkua – yleinen mutta voitettavissa

Selkäkipuun liittyy usein pelkoa: pelkoa liikkumisesta, pelkoa kivun pahenemisesta, pelkoa selän kuormittamisesta. Tämä on täysin normaalia, mutta pitkittyessään se voi hidastaa paranemista. Fysioterapeutti tukee asiakasta kuuntelemalla ja ohjaamalla lempeästi takaisin aktiiviseen arkeen – kivusta huolimatta.

Kohti kivuttomampaa arkea

Fysioterapia ei ole vain hoitoa – se on yhteistyötä, jossa asiakas oppii ymmärtämään kehoaan ja löytämään keinoja hallita kipua. Tavoitteena ei ole vain oireiden lievitys, vaan pysyvä muutos toimintakyvyssä ja elämänlaadussa.
Jos alaselkäkipu rajoittaa arkeasi, älä jää yksin. Fysioterapeutti voi olla juuri se ammattilainen, joka auttaa sinua ottamaan ensimmäisen askeleen kohti kivuttomampaa elämää.

Kirjoittaja: Olli Aro, fysioterapeutti.

Lue lisää fysioterapiasta ja varaa aika.

aivotärähdyksen kotihoito-ohje

Aivotärähdyksen kotihoito-ohje

Aivotärähdys on ohimenevä tajunnan häiriö, joka aiheutuu päähän kohdistuneesta iskusta. Heti vamman jälkeen henkilö saattaa olla unelias tai tajunnan taso voi laskea hetkellisesti. Myöhemmin iskun saaneelle voi tulla muita oireita, kuten päänsärkyä, niskakipua, pahoinvointia, huimausta, väsymystä tai näköhäiriöitä. Yleisiä oireita ovat myös hermostuneisuus, univaikeudet ja alakuloisuus.

Vaikka aivotärähdyksen oireet voivat tuntua pelottavilta, suurin osa aivotärähdyksistä on lieviä ja ne paranevat itsestään levolla. Raskas urheilu ja muut fyysisesti vaativat tehtävät kannattaa jättää väliin siihen asti, kunnes vamma on parantunut. Aivotärähdyksestä toipuminen ei yleensä vaadi sairaalahoitoa, mutta läheisten tuki ja oireiden huolellinen seuranta on tärkeää erityisesti ensimmäisen vuorokauden aikana.

Ensimmäiset oireet alkavat helpottaa tavallisesti jo muutaman tunnin kuluttua. Pahoinvointi, päänsärky ja huimaus voivat kestää useamman päivän. Iäkkäillä oireet saattavat jatkua pidempään. Iskun saanut toipuu yleensä täysin, eikä aivotärähdyksestä tavallisesti jää pysyviä vaivoja. Jos oireet kuitenkin pitkittyvät, kannattaa kääntyä Hyve Aivotärähdysklinikan puoleen. Moniammatillinen tiimi suunnittelee ja toteuttaa kokonaisvaltaisen kuntoutuksen.

Tavallisesti aivotärähdyksen kaikki oireet ovat hävinneet muutaman päivän kuluessa ja töihin, kouluun tai päiväkotiin voi palata jo 1–3 päivän kuluttua. Jos vammaan on liittynyt tajuttomuus tai pidempi muistinmenetys, toipuminen voi kestää joitakin viikkoja.

Urheilun pariin kannattaa palata rauhallisesti asteittain. Päävamman jälkeen seuraava peli tai kilpailusuoritus on mahdollinen aikaisintaan viikon kuluttua. Kuntoutumisen kanssa ei kannata kiirehtiä, sillä se saattaa hidastaa toipumista ja altistaa uusille loukkaantumisille. Paluu urheilun pariin aloitetaan kevyellä harjoittelulla. Vähitellen voidaan siirtyä kovempaa treeniä kohti. Jos normaalista poikkeavia oireita ilmenee, täytyy levätä siihen asti, että oireet ovat poistuneet.

Aivotärähdyksen kotihoito ja seuranta

Aivotärähdyksen saanut voi usein toipua kotona, kunhan hänen vointiaan seurataan toisen henkilön toimesta ainakin ensimmäisen vuorokauden ajan. Loukkaantunut ei saa jäädä yksin.

Lepo ja rauhallinen ympäristö

Heti loukkaantumisen jälkeen on hyvä lepäillä ja ottaa rauhallisesti. Kovaa rasitusta ja alkoholinkäyttöä kannattaa välttää ainakin pari päivää. Myös kirkkaiden valojen ja kovien äänien välttäminen saattaa olla tarpeen, sillä ne voivat lisätä oireita.

Liikkuminen ja päivittäiset toimet

Istuminen ja kevyt liikkuminen on sallittua voinnin mukaan jo samana päivänä. Jos olo on hyvä, tavalliseen arkeen voi palata seuraavana päivänä. Fyysisesti vaativassa työssä oleville lääkäri kirjoittaa sairauslomaa tarvittaessa.

Lääkitys ja aivotärähdyksen oireiden lievitys

Särkyihin voi ottaa tarvittaessa parasetamolia. Pahoinvointia voi helpottaa syömällä pieniä määriä kevyttä, mieluiten nestemäistä ruokaa.

Voinnin seuranta ensimmäisen 24 tunnin aikana aivotärähdyksen jälkeen

Loukkaantunutta ei pidä jättää yksin kotiin. Tajunnan tasoa ja vointia on tärkeää seurata varsinkin ensimmäisen vuorokauden ajan. Siksi aivotärähdyksen saaneen kanssa pitää keskustella vähintään 3 tunnin välein, myös yöllä. Oireista kannattaa pitää kirjaa, jotta muutokset voinnissa on helpompi huomata.

Milloin on syytä hakeutua lääkäriin?

Vaikka suurin osa aivotärähdyksistä paranee kotihoidolla, on tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa tarvitaan ammattilaisen arviota. Hoitoon kannattaa hakeutua ajoissa, jotta vakavammat vammat voidaan välttää.

Lääkärin arvioon pitää hakeutua aina, jos aivotärähdyksen saanut on vanhus, hänellä on muistivaikeuksia tapahtuman jälkeen tai hänellä on verenohennuslääkitys tai verenvuototaipumus. Myös lasten suhteen on syytä olla tarkkana, sillä pienet lapset eivät välttämättä osaa kertoa oireistaan selkeästi.

Ota yhteyttä lääkäriin, jos aivotärähdyksen saanut

  • on unelias tai sekava
  • kouristelee
  • valittaa voimakasta tai pahenevaa päänsärkyä
  • oksentelee tai pahoinvoi voimakkaasti
  • saa uusia hermostollisia oireita, kuten: näköhäiriöitä (kaksoiskuvat, sumentuminen), puhevaikeuksia, tuntoaistin muutoksia, kävelyvaikeuksia tai käyttäytymisen tai muistin häiriöitä
  • saa yli 10 minuutin muistikatkon
  • alkaa vuotaa verta tai kirkasta nestettä korvasta
  • saa mustan silmän, vaikka silmään ei ole kohdistunut suoraa iskua
  • kokee oireiden pahenevan.

Hätätilanteessa soita 112, jos aivotärähdyksen saanut ei herää normaalisti tai ei reagoi puheeseen tilanteeseen sopivasti.

Milloin kannattaa hakeutua Aivotärähdysklinikalle?

Hyve Aivotärähdysklinikka tarjoaa kuntoutusta ja hoitoa, kun aivotärähdyksen oireet pitkittyvät. Oireet voivat olla hyvin epämääräisiä, minkä vuoksi asiaan perehtymättömien terveydenhuollon ammattilaisten on vaikea tunnistaa ja hoitaa niitä. Aivotärähdyksen saaneella voi olla esimerkiksi alavireisyyttä, väsymystä ja huimausta. Myös henkinen oireilu, kuten ärtyneisyys ja ahdistuneisuus, voi liittyä aivotärähdykseen.

Koska oireet ovat moninaiset, hoidossa tarvitaan usein moniammatillista osaamista. Hyve Aivotärähdysklinikalla sinua auttavat urheilulääkäri, kiropraktikko, fysioterapeutti sekä psykologi. Osaava tiimi tukee kuntoutumistasi ja etsii juuri sinulle parhaiten sopivat, yksilölliset ratkaisut. Tavoitteena on turvallinen ja hallittu toipuminen, jossa sekä kehon että mielen hyvinvointi huomioidaan kokonaisvaltaisesti.

Aivotärähdysklinikalle kannattaa hakeutua esimerkiksi silloin, kun

  • oireet pitkittyvät eikä niissä näy selkeää helpotusta
  • oireet palaavat aina pienenkin kuormituksen jälkeen
  • urheiluun, työhön tai opiskeluun paluuseen tarvitaan tukea
  • tarvitaan kokonaisvaltainen arvio tilanteesta ja yksilöllinen kuntoutussuunnitelma.

Aivotärähdyksen saanut voi toipua täysin vaikeissakin tapauksissa asianmukaisella kuntoutuksella. Aivotärähdyksen kuntouttaminen on aivojen ”siedättämistä” ärsykkeille. Kuntoutus aloitetaan pienellä määrällä arsykkeitä ja vähitelleen niiden määrää kasvatetaan. Näin aivojen toiminta lopulta normalisoituu.

Hyve Aivotärähdysklinikka

Pirkkalassa sijaitseva Hyve Aivotärähdysklinikka on erikoistunut aivotärähdyspotilaiden kuntoutukseen. Klinikka tarjoaa apua kaikenikäisille ihmisille, jotka ovat saaneet aivotärähdyksen esimerkiksi urheiluonnettomuudessa, autokolarissa tai muussa tapaturmassa.

Klinikalla toimii moniammatillinen tiimi, johon kuuluu urheilulääkäri, kiropraktikko, fysioterapeutti ja psykologi. Hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti asiakkaan oirekuvan mukaan. Alkukartoituksen tekee aivotärähdyksiin perehtynyt erikoislääkäri, joka ohjaa asiakkaan sopivimmalle ammattilaiselle.

Aivotärähdysklinikalle voi hakeutua myös ilman lääkärin lähetettä. Klinikka tarjoaa apua silloin, kun aivotärähdyksen oireet eivät helpota odotetusti tai arkeen palaaminen tuntuu kuormittavalta. Ajoissa aloitettu kuntoutus voi lyhentää toipumisaikaa ja ennaltaehkäistä pitkittyneiden ongelmien syntymistä.

Aivotärähdyksestä voi toipua! Oheisessa videossa esittelyssä Aivotärähdysklinikan asiantuntijoita:

Kysymyksiä aivotärähdyksestä:

Mitä tehdä jos saa iskun päähän?

Jos päähän tulee isku, toiminta on keskeytettävä heti ja on hakeuduttava rauhalliseen paikkaan. Tarvittaessa pitää hakeutua lääkäriin viipymättä. Jos lääkärin apu ei ole tarpeen, vaan kotihoito riittää, iskun saaneen vointia on seurattava tarkasti toisen henkilön toimesta vähintään vuorokauden ajan. Jos ilmenee päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta, uneliaisuutta tai muistikatkoja, kyseessä saattaa olla aivotärähdys. Tällöin on tärkeää levätä, välttää ärsykkeitä ja tarkkailla oireiden kehittymistä.

Aivotärähdyksen tavallisia oireita ovat esimerkiksi päänsärky, pahoinvointi, huimaus, väsymys, näköhäiriöt ja lyhytaikainen muistikatko. Tajunnantaso voi laskea muutamaksi minuutiksi heti iskun jälkeen. Muut oireet voivat ilmetä heti tai kehittyä hitaasti.

Aivotärähdyksen jälkeen ei saa tehdä fyysisesti tai henkisesti kuormittavia asioita. Niitä tulee välttää ainakin ensimmäisen vuorokauden ajan tai pidempäänkin oireista riippuen. Vältä urheilua, raskasta fyysistä työntekoa ja alkoholinkäyttöä. Älä jää yksin, toisen henkilön tulee seurata vointiasi.

Kyllä, aivotärähdyksen oireet voivat tulla tuntien viiveellä, eikä ulkoisia merkkejä päävammasta välttämättä ole havaittavissa. Tämä hankaloittaa aivotärähdyksen tunnistamista. Siksi seuranta ensimmäisten 24 tunnin aikana on tärkeää.

Lääkäriin tulee hakeutua, jos aivotärähdyksen saanut

  • on unelias tai sekava
  • valittaa voimakasta tai pahenevaa päänsärkyä
  • oksentelee tai pahoinvointi on voimakasta
  • saa uusia neurologisia oireita, kuten näköhäiriöitä, puhevaikeuksia, tasapainohäiriöitä tai muistiongelmia
  • menettää muistinsa yli 10 minuutiksi
  • alkaa vuotaa verta tai kirkasta nestettä korvasta
  • saa mustan silmän ilman silmään kohdistunutta iskua
  • jos oireet pahenevat ajan myötä.

 

Hakeudu hoitoon myös silloin, jos oireet pitkittyvät tai häiritsevät arkea. Tässä tapauksessa Aivotärähdysklinikan moniammatillinen tiimi auttaa sinua kuntoutumaan.

Aivotärähdysklinikan esittely:

Uusi, tehokas hoitokokonaisuus Hyveellä!

Fysioterapeutin ja kiropraktikon asiantuntemus nyt samassa palvelussa

Tutkitusti tehokkain apu tuki- ja liikuntaelinvaivoihin saadaan yhdistämällä manuaalinen hoito ja terapeuttinen harjoittelu. Uusi palvelumme yhdistää fysioterapeutin ja kiropraktikon asiantuntemuksen tarjoten kokonaisvaltaista hoitoa kehon kiputiloihin. Hoito räätälöidään yksilöllisesti, ja se keskittyy lihaskireyksien, nivelongelmien ja liikkumisen rajoitteiden lievittämiseen. 

Fysioterapeutti tarjoaa liikeharjoitteita ja kuntoutusta, kun taas kiropraktikko käyttää manuaalisia tekniikoita nivelten ja selkärangan toiminnan parantamiseen. Yhteistyössä nämä asiantuntijat auttavat palauttamaan kehon tasapainon sekä liikkuvuuden nopeasti ja tehokkaasti.

Tehoaa erinomaisesti mm. 

Alaselän ja lantion alueen kiputiloihin 

Niskahartia- ja olkapään seudun kipuihin

Palvelukokonaisuus sisältää kaksi käyntiä sekä fysioterapeutille että kiropraktikolle:

1. käynti: fysioterapeutti (79 €)

2. käynti: kiropraktikko (95 €)

3. käynti: kiropraktikko (85 €)

4. käynti: fysioterapeutti (79 €)

Kokonaisuus kertamaksuna NYT 338 € (+ 5,90 € toimisto/KANTA-maksu)

Voit maksaa myös jokaisen käynnin erikseen, jolloin käynteihin lisätään 5,90 € toimistomaksu/käynti (yhteensä 361,60 €)

Varaa yhdistelmähoidon ensimmäinen käynti fysioterapeutille ja kirjoita nettivarauksen MUUT TIEDOT -kohtaan teksti ”Yhdistelmähoito”. Voit varata ajan myös soittamalla asiakaspalveluun 020 76990 60. 

Kuntosali avoinna jäsenille 05–23 joka päivä

Kauppakeskus Veska
Saapastie 2
33950 Pirkkala

Terveys

Liikuntakeskus