Blogin ravitsemusteksteistä vastaa Hyven ravintovalmentaja Harri Männistö.

Ravinnon perusteet uudesta vinkkelistä

Oikeanlainen ravinto on kiinteästi yhteydessä niin rasvanpolttoon, lihasten vahvistumiseen, suorituskyvyn kehittymiseen kuin ylipäätään arjessa jaksamiseenkin. Kun fyysisen suorituskyvyn pyhä kolminaisuus muodostuu harjoittelusta, levosta ja ravinnosta, niin terveellisen ravitsemuksen kolme kulmakiveä ovat laatu, määrä ja ajoitus. Käyn tämän kevään artikkeleissa erikseen läpi jokaisen näistä kolmesta ravitsemuksen kivijalasta. Aloitetaan oleellisimmasta, eli ravinnon laadusta.

Mitä ravinnon laadulla tarkoitetaan?

1) Laatu vs. määrä

Laadun vastakohtana pidetään yleensäkin määrää. Tämä pätee myös ravintoon. Laadukas ravinto sisältää painoa kohden tiheästi elimistömme kaipaamia ravintoaineita, jolloin pienempikin määrä ravintoa riittää tarjoamaan meille tarvitsemamme ravintoaineet. Kun lisäämme hyvää (ravinnetiheyttä) ruokavaliossamme, huonon ravinnon (energiatiheän) määrä automaattisesti vähenee.

Mikäli taas ravintomme on vähemmän laadukasta, eli sisältää painoa kohden harvemmassa ravintoaineita, mutta tiheämmin energiaa, joudumme syömään määrällisesti enemmän saadaksemme ruoasta elimistön toiminnalle välttämättömät ravintoaineet. Näin ollen laadukas ravinto tarkoittaa vähemmän kaloreita sisään ja helpotusta ylimääräisistä rasvavarastoista eroon pääsemiseen.

2) Mitä ravintotiheydellä tarkoitetaan?

Ravintotiheällä ruoalla voidaan tarkoittaa esimerkiksi proteiini- tai vitamiinitiheää ravintoa. Vähärasvaisempaan kuntoon haluavien kannattaa keskittyä ravinnon laatuun paitsi proteiinitiheyden, niin myös yleisen ravinteikkuuden, osalta. Tietyt vitamiinit ja hivenaineet ovat tärkeitä energiantuoton ja aineenvaihdunnan kannalta ja yhdessä tuoretuotteiden väripigmenttien kanssa myös ne pitävät vastustuskyvystämme huolta. Nämä niin sanotut mikroravintoaineet (vitamiini, mineraalit, kasviravinteet) ovat luontaisessa ravinnossamme paremmin imeytyvässä muodossa kuin pillereistä otettaessa.

3) Miksi proteiinia tuputetaan joka paikassa?

Ravintovalmennuksissani olen havainnut ihmisten yleensä kyllä saavan riittävästi hiilihydraattia ja (huonoa) rasvaa ravinnostaan, mutta pääravintoaineista tärkeimmän proteiinin saanti on pääruoka pois lukien yleensä ruokailukerroilla vajaata. Proteiinin saannin nostaminen ravinnosta tasapainottaa ravintoaineiden suhteita vähemmän hiilihydraatti- ja rasvapainoitteiseksi. Tällä taas helpotetaan kiinteytymistä (rasvaa pois, lihasta tilalle) ja nostetaan vireystilaa muiden muassa.

Kokeile suosia proteiinitiheitä ruoka-aineita, kuten kanaa, kalkkunaa, kalaa, vähärasvaista lihaa, kananmunia, raejuustoa, aitoa kreikkalaista jogurttia ja papuja, mikäli koet ruokailujesi olevan hiilihydraatti- ja rasvapainotteisia. Naisille 1 korttipakallinen per ruokailukerta ja miehille 1-2 korttipakallista proteiiniravintoa (myös aamiaisella!) tekee tempun.

Jos haluat että katsomme tarkemmin juuri sinun ravinnonsaantiasi, ota yhteyttä minuun suoraan, tai Juhon/Lauran kautta. Muista pitää silmällä Hyven blogia, sillä ravinnon perusteiden seuraavassa sarjassa kerron miten optimoit ravinnon ajoituksen!

– Harri

Ravintovalmentaja Harri Männistö

0400-684418, harri.mannisto@hyve.fi

[social_links size=”normal” align=”” email=”” facebook=”https://www.facebook.com/HyveUVK/” twitter=”https://twitter.com/HyveUVK” google=”” linkedin=”” youtube=”” vimeo=”” flickr=”” instagram=”https://www.instagram.com/hyveuvk/” behance=”” pinterest=”” skype=”” tumblr=”” dribbble=”” vk=”” xing=”” soundcloud=”” yelp=”” twitch=”” deviantart=”” foursquare=”” github=”” rss=””]