Just do it

Pihatöitä pimeässä, otsalamppu päässä, vesisateessa, saappaan pohjaan kertyvän mutapaakun pesu. Kun mieli on valmis puuhiin, olosuhteet ovat sivuseikka.

Sen todistivat jälleen taannoiset pihatyöt.

Syksyn mittaan on ollut aurinkoa. On ollut kepeitä pakkaspäiviä. On ollut aikaa. On ollut energiaa. Tärkein on kuitenkin puuttunut: mielenkiinto, eivätkä työt ole tullut tehdyiksi. Paitsi nyt.

***

Myös elämäntaparemontissa ajoitus ja toisaalta Just do it -asenne ovat avainasemassa. On asioita, joiden aloittaminen on joka ikinen kerta vaikeaa ja vastenmielistä, mutta samaan aikaan useimmat niistä muuttuvat hetken tekemisen ja toistojen myötä ihan ok:ksi, kivoiksi ja lopulta vauhtiin pääsemisen jälkeen jopa vaikeiksi lopettaa.

***

Maanantai, keskiviikko ja perjantaiaamut ovat kuluneet treenatessa Tsempissä.

Tänään mm. vetreytimme alkulämmittelyissä varpaitamme ja jalanpohjiamme sekä laitoimme kropan lämmettyä pakarat paiskimaan töitä. Tunti oli hetkessä lusittu, tänäänkin.

Päivät on tehty töitä ja illat kotitöitä.

Semmoista se on ihmisen arki syksyisin ja tänään se on helppo hyväksyä, olla asian edessä levollisin mielin.

***

Tsempin aamutreenien lisäksi loppukauden ohjelmassa on kotitreeniä, joka koostuu tutuista ja tehokkaista perusliikkeistä: leuanvedoista, punnerruksista ja kyykyistä. Treeni tuntuu omalta ja sopivan raskaalta.

Lopputesteissä sitten selviää, onko niillä suoraa vaikutusta jonkin mitattavan osa-alueen tuloksiin. Jos ei olekaan, sekin on ihan ok. Tärkeintä on, että minä nautin treenaamisesta, minkä ansioista kestän syksyn pimeydenkin helpommin.

Kiitos siis valmentajalle, että siirsit kotitreenini siististi sisätiloihin. Nyt ne tulee tehtyä.

***

Terveellisestä ruokavaliosta on tullut irrottamaton osa elämääni, samoin säännöllisestä unirytmistä. Aikaisemmin ne molemmat tuntuivat tylsiltä, mutta nykyään koen niiden ansiosta olevani etuoikeutettu.

***

Viimeksi luonnostelin tavoitteitani lauseilla, jotka alkoivat näin:

Seuraavan kahden kuukauden aikana keskityn siihen, että… 

Sekä varmistan sen, että…

Mutta en ole vieläkään keksinyt, miten jatkaisin lauseita.

Ei ole osa-aluetta, jonka kokisin nyt vaativan erityistä keskittymistäni. Sen sijaan taidan keskittyä siihen, että jatkan hyväksi todetulla polulla ja nautin ilman lisätavoitteita, ilman tyytymättömyyttä ja koen kiitollisuutta ja iloa tästä hetkestä.

Sekä varmistan sen, että en kuitenkaan lipsahda suorittamaan elämääni, vaan ”oikeista” valinnoista huolimatta elän, en suorita.

***

Loppuun vielä pohdintaa aiheesta, jota on toivottu käsiteltävän. Aihe, joka on herättänyt huolta tai jota varmasti moni meistä on miettinyt.

Mitä tapahtuu Tsempin jälkeen? Miten jatkaa yksin matkaa, jonka on aloittanut yhdessä muiden kanssa, valmentajan ohjauksessa.

Mikä on todennäköisyys, että meillä on valmiudet jatkaa kehittymistä tai säilyttää neljässä kuukaudessa saavuttamamme taso?

Onko valmentajilla tietoa, mitä heille kuuluu nyt, heille, jotka ovat olleet mukana edellisillä kausilla?

***

Kevään Tsempin viimeisellä tunnilla pohdimme tätä asiaa yhdessä ryhmän kanssa. Toisilla oli selkeä suunnitelma, mitä seuraavaksi, toisilla ei. Minä olin siinä joukossa, jolla ei ollut suunnitelmia. Kurssin loppu tuntui lopulliselta, siltä kuin urakka olisi tehty valmiiksi ja minä palaamassa takaisin lähtöruutuun. Olin jäämässä tyhjän päälle.

En ollut silloin vielä valmis. En luottanut siihen, että pystyisin jatkamaan omillani. Siksi anoin jatkoaikaa ja sain.

***

Jatkoaika on ollut minun tapauksessani hyvä juttu. Olen saanut lisävahvistusta, lisää työkaluja, joiden avulla uskon pystyväni jatkamaan ilman säännöllistä, ohjattua tukea. Tietynsortin irrottautuminen on jo alkamassa. Se on hyvä merkki minulle ja osoitus onnistuneesta valmennuksesta.

Kun tämä valmennuskausi päättyy, tulee joulu. Se voi olla herkkuineen koettelemus. Silloin kannattaa muistaa Painonvartijoiden vuosien takaisesta kalenterista mieleeni jäänyt ajatus: ”Tärkeintä ei ole joulun ja uudenvuoden välinen aika, vaan uudenvuoden ja joulun välinen aika”.

Ja sen jälkeen keskittyä jahkailemisen ja voivottelun sijaan tekemiseen: Just do it. Siitä se lähtee – yhdessä tai yksin.

***