Yksinkertaisin tapa on panostaa harjoitteen alkuun eli nk. ”lämmittelyyn”. Miksi lämmittely pitää aina olla flegmaattista hölköttelyä tai venytyksiä, joilla ei ole pohjimmiltaan päämäärää? Jos harjoittelet 90 minuuttia kerrallaan 5 kertaa viikossa, lämmittelyyn käytetty aika on n. 20 min harjoiteajasta. Tämä tekee vuodessa (45 treeniviikkoa) 75 tuntia (4500 min). Tämä varmaankin auttaa sinua ymmärtämään miksi halusin kirjoittaa tästä.

Ei ole siis mitään järkeä kurotella varpaisiin, jos yltät niihin helposti, koska olet pidemmällä liikkuvuudessa moneen muuhun verrattuna. Vielä joitain vuosia sitten expertit kertoivat muutamien eteentaivutusten riittävän yhdistettynä muutamiin minuuteihin juoksumatolla, kun haluttiin ottaa lämpöä urheilusuoritusta varten. Mikä hulluinta, monet lämmittelevät vieläkin näin (jos edes lämmittelevät)!

On olemassa paljon tehokkaampia tapoja valmistaa kehoa vaativaan suoritukseen. Laadukas lämmittely sisältää liiketaitoa, kehon sisäisen lämpötilan nostamista, hermojärjestelmän aktivointia, henkisen valmiuden aktivointia sekä lihasten aktivointia tulevaan harjoitteeseen. Perinteinen lämmittely ei riitä edellämainittuihin, se kattaa itse assiassa ainostaan yhden edellä mainituista, kehon sisäisen lämpötilan noston. Siksi kutsunkin lämmittelyä valmistavaksi osioksi harjoitteesta. Mikä tärkeintä, tämä valmistava osio on jo kehittävää harjoitusta, lisäksi se vähentää loukkaantumisriskiä ja mahdollistaa tekemään paremman harjoituksen. Se voidaan suorittaa lyhimmillään jopa alle 10 minuutissa. Valmistavan osuuden voi rakentaa hiukan eri tavoin, mutta periaatteet ovat muuttumattomat. Tuleva harjoitetavoite määrää mitä tehdään ja miten.

Esimerkki valmistavasta osiosta:

  1. Liikesuoritus
  2. Foam rollaus
  3. Dynaaminen liikkuvuus
  4. Stabiliteetti/lihasten aktivointi
  5. Hermolihasjärjestelmän aktivointi
– Juho / Hyve